Elias Hakalehto, PhD, Adj. Prof.
Microbiologist, Biotechnologist
CEO and inventor, Finnoflag Oy, Kuopio, Finland (1993-)
Founder of the Environmental Section (1983) of the Student Union of Helsinki University
An Alumnus of the UniversityCollege London, U.K. (Biochemical Engineering)
Vice President (Europe and Africa), International Society of Environmental Indicators
Lifetime Fellow Member, International Society of Development and Sustainability (Japan)
(Julkaistu 1. lokakuuta 2024)
Epidemiat ovat infektioita, jotka leviävät laajasti väestössä ja yhteisöissä. Perinteisten näkemysten mukaan yksi taudinaiheuttaja on aktiivinen kerrallaan ja aiheuttaa sairauksia yksilötasolla. Kuitenkin, mikrobiologian, erityisesti kliinisen mikrobiologian, kehittyessä olemme oppineet, että sekainfektiot ovat usein erittäin vaikuttavia ja yleensä vaihtelevat potilaasta toiseen.
Näin ollen mikrobiologisen tasapainon ja useiden yhtäaikaisten taudinaiheuttajien merkitys tulee yhä ilmeisemmäksi. Nykyisessä terveydenhuollon tilanteessa varautuminen ja varotoimet ovat myös erittäin suositeltavia.
Ekologia on keskeinen tieteen ja teknologian ala. Sen periaatteet soveltuvat moniin tieteenaloihin. Nykyään puhumme "teollisista" tai "kulttuurisista" ekosysteemeistä. Tämä pätee myös fermentaatiotieteeseen tai biokemialliseen tekniikkaan. Katso myös E. Hakalehdon (toim.) tuleva kirja Mixed Cultures in Industrial Bioprocesses, jonka on määrä ilmestyä tammikuussa 2025 kustantajana Springer, Chaim, Sveitsi.
Mixed Cultures in Industrial Bioprocesses This book provides an extended overview on applications of mixed microbial cultures in industrial bioprocesses, highlighting their benefits and challenges. |
Konkreettisesti maatalous ja elintarviketuotanto riippuvat yleensä mikrobien välisistä vuorovaikutuksista ja "mikrobien muistista" ekosysteemien aineenvaihdunnassa.
Miten nämä biologiset periaatteet sitten liittyvät viruksiin? Vaikka viruksilta puuttuu oma soluaineenvaihdunta, ne rakentavat olemassaolonsa, lisääntymisensä ja leviämisensä isäntäorganismien aineenvaihdunnan varaan. Näin ollen ne ovat olennainen osa mikrobiyhteisöjen ekologiaa, biosfääriä, teollisia prosesseja, ihmiskehoa, yhteiskuntia jne.
Epävarmoina aikoina yhteiskuntien tulisi valmistautua olosuhteiden vaihteluihin. Ruoka- ja rehutuotannon, veden, lääkkeiden ja muiden välttämättömyyksien huoltovarmuutta on arvioitava. Mutta mitä jos vaikeat ajat yhdistyvät uusiin pandemioihin? Terveydenhuoltojärjestelmät ovat jo ylikuormitettuja. Tämä olisi syytä herättää erityistä huomiota. – Julkaisimme toisen kirjan näistä tilanteista, nimittäin Hakalehto, E. (toim.) Microbiology of Food Quality - Challenges in Food Production and Distribution During and After the Pandemics, de Gruyter, Berliini, 2022.
Erilaisten viruskantojen syksyn aallot rantautuvat todennäköisesti ja väistämättä yhteiskuntiimme. Vapaa matkustaminen ja lukuisat kesätapahtumat, kuten olympialaiset, vauhdittavat COVID-19
leviämistä. Tämä lisää myös uusien ja vaarallisempien varianttien syntymisen riskiä. Nämä infektiot aiheuttavat todennäköisesti epidemioita bakteereista ja muista taudinaiheuttajista, mukaan lukien antibiooteille vastustuskykyiset kannat.
Suurin osa tiedotusvälineistä on ollut suhteellisen hiljaa nykyisestä COVID-19-tilanteesta verrattuna joihinkin aikaisempiin kesiin. Esimerkiksi kun omikron-variantti alkoi levitä loppusyksystä ja alkutalvesta 2021, edeltävä kesä oli suhteellisen rauhallinen infektioiden suhteen. Tai ne olivat osittain jonkin verran huomiotta. Usein myös vakavuus sairauksista väheni. Tartuntojen lopulliset vaikutukset kansanterveydelle nähdään kuitenkin tarkemmin vasta myöhemmin. Dataa kuitenkin kertyy, ja uusia epidemioita on tulossa.
Tietenkin viruksen tai minkä tahansa muun tartuntataudinaiheuttajan sitkeys, tarttuvuus ja muut ominaisuudet riippuvat suhteellisesti väestön vastustuskyvystä, keskimääräisistä tartuntamääristä, säästä, matkailun vilkkaudesta jne. Jos kysyy akuutista, rajusta COVID-19-tyypistä kärsivältä potilaalta, hän ei vähättele sitä kokemuksena, riippumatta päivän uutisista tai muista julkaisuista. Kärsimyksemme ja vahinkomme ovat aina suhteellisia.
Vuoden 2021 lopulla uutisia kertyi suhteellisen lievästä variantista, joka sai nimekseen omikron. Se oli monille potilaille lievä taudinaiheuttaja pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta levitti kuitenkin nopeasti kaikki alamuunnelmansa. Sitten havaittiin vakavampia tapauksia, kuten delta-kron, omikronin ja delta-variantin hybridi, jonka sanottiin olevan kova isku. Se sai lempinimen "Frankenstein-virus". – Tämä muistuttaa meitä siitä, että yhtäkään epidemiaa ei pitäisi pitää lähes harmittomana tai "viattomana". Sekundaaristen infektioiden rajuutta ei voida täysin ennustaa alkuperäisen taudin perusteella.
Kesä 2024 muistuttaa pandemioiden osalta ainakin jossain määrin vuoden 2021 lämmintä kautta. Silloin säädöksiä löysättiin syksyn tullessa, ja optimismi heräsi. Kuitenkin epidemioiden huipentumien jälkiseuraukset ja myös vähemmän vaaralliset kannat voivat aiheuttaa hengenvaarallisia tiloja ja vahingoittaa monia potilaita.
Elokuu 2024 on todennäköisesti viimeisin virstanpylväs uusien maailmanlaajuisten pandemia-aaltojen alkamisessa. Tämänhetkinen hallitseva versio, FLIRT, löytää tiensä kaikkiin maihin matkailijoiden mukana, kun monet palaavat Pariisin olympialaisista ja muista maailmanlaajuisista tapahtumista, jotka voivat olla todellisia tartunta-aineiden ja epidemioiden levittäjiä.
Vain harvat uudet valmistelut on käynnistetty. Kuten tavallista, on helpompi valmistautua näkyvämpiin uhkiin. Nyt on aika herätä. Monia teknologioita on kehitetty, kuten UVC-desinfiointi, passiivinen immunisointi ja uudet desinfiointiaineet. Mutta tuleeko tästä aallosta kuin tsunami, jos emme ennakkoon sijoita enemmän sen ehkäisyyn?
Suomen järvialue kesän ja syksyn välissä. Kuva: Elias Hakalehto.
Comments